Onko koti ja oma kyläympäristö turvallinen? Toimiiko palvelut? Voiko avun saatavuuteen luottaa hätätilanteessa? Onko kyläläisillä tietoa, taitoa ja toimintakykyä odottamattomien tilanteiden varalle?
Kylien turvallisuustyö ja turvallisuussuunnittelu ei ole pelkästään viranomaisen työtä, vaan turvallisuus on osa ihmisten jokapäiväistä arkea, johon kaikki kyläläiset voivat vaikuttaa.
Suunnitelmaan kirjataan ylös paikalliset, oman kylän turvallisuushaasteet ja keinot, miten niihin puututaan. Lisäksi suunnitelmaan määritellään aikataulu, vastuutahot ja turvallisuustyön etenemisen seuranta ja suunnitelman päivitys. Tavoitteena on, että suunnitelman päivitys tehdään vähintään 1 krt/vuosi.
Turvallisuussuunnitelman päivitys voidaan sujuvasti tehdä kyläyhdistyksen, kylätoimikunnan tai muun kylän toimijayhdistyksen vuosikokouksessa.
Turvallisuussuunnitelmien malleja on erilaisia. Tärkeintä suunnitelman laatimisessa on selkeys ja käytännönläheisyys.
Turvallisuussuunnitelma malli
Media:Turvallisuussuunnitelma.pdf
Alla olevan linkin takaa esimerkkinä löytyy valmiiden turvallisuussuunnitelmien malleja
Media:Turvallisuussuunnitelman-kyselypohja.docx
Maakeski 2014: Media:Turvallisuussuun_Maakeski.pdf
Ruhtinansalmen turvasuunnitelma: Tiedosto:Ruhtinansalmen turvasuunnitelma.pdf
Paikallistoimijana kylä- ja asukasyhdistys voi antaa lausuntoja ja osallistua aktiivisesti alueensa suunnitteluun. Kaavoittaessaan maata kunta voi kuulla myös kyläyhteisöjä ja laatia jopa erillisiä suunnitelmia kylän tarpeista ja toiveista lähtien, ns. kyläkaavoja. Kyläsuunnitelmaa tehdessään paikallistoimija osallistaa ja aktivoi asukkaita, yrittäjiä ja muita kumppaneita (kylän muut yhdistykset, kesäasukkaat ja vierailijat) ilmaisemaan omia toiveita ja tarpeita. Kyläsuunnitelma on alueen toimijoiden tahtoasiakirja siitä, mitä aluekehittämistä kylässä tulisi tehdä, kenen toimesta sekä millä aikajänteellä ja resursseilla.
Kyläsuunnitelma laaditaan yleensä EU-ohjelmakausittain, sillä sen täytäntöönpanoksi voidaan suunnitella ja hakea EU-rahoitusta tai muuta aluekehittämistukea. Suunnitelmaa on hyvä aika-ajoin päivittää kyläilloissa ja paikallisyhdistyksen vuosikokouksissa, jotta toiminnan seurantaa ja arviointia tulisi tehtyä. Kyläsuunnitelmassa voidaan painottaa erityisiä teemoja, esimerkiksi nuorison tai ikääntyvän väestön tarpeet, liikennejärjestelyt, ympäristöasiat tai kylän viihtyvyys, terveellisyys ja turvallisuus asuin- ja työpaikkana.
Ihanteellista on, että kunta huomioi kyläsuunnitelmat ja mahdolliset teemasuunnitelmat omassa strategiatyössään osana kunnan maaseutuohjelmaa ja esim. nuoriso- tai vanhuspoliittista ohjelmaa. Viisas kunta huomioi kylän tekemän työn ja teeman selvityksen kunnan vastaavassa asiakirjatyössä ja suunnittelussa. Kylän paikallistoimijoiden osaaminen ja taidot ovat valtava resurssi kunnan ja viranomaisten tukena. Näitä ominaisuuksia ei tulisikaan pitää piilossa vaan reilusti tunnistaa ne itsessään. Tämä lisäisi kylän ja paikan kestävyyttä.
Esimerkkinä Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma: Tiedosto:Ruhtinansalmen kylasuunnitelma.pdf
'Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat tehdään aina meitä itseämme varten!'
Kylätalot tai muut vastaavat kylien ylläpitämät kokoontumistilat ovat tuoneet kylille paljon vireyttä ja yhteishenkeä. Tiloissa järjestetään monenlaisia kursseja, tapahtumia ja kyläläisiä yhdistäviä toimintoja sekä mm. majoitusta.
Kuka laatii pelastussuunnitelman?
Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toi-mii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyös-sä toiminnanharjoittajien kanssa.
Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:
1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä on-nettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.
Paikallinen pelastuslaitos auttaa mielellään pelastussuunnitelmien laatimisessa!
Tulipalo
Tapaturma / sairauskohtaus
Vesivahinko
Tuhotyöt / ilkivalta
Sähkökatko / vuorokausia kestävä
Kunnallistekniikan häiriöt
Murto
Putoavan lumen vaara
Tietoturvavahinko
Tauti / epidemia
Traumaattinen tilanne
Pommiuhkaus
Väkivaltatilanne
Vaaralliset aineet / säteilyvaara
Evakuointi tilanne
Muu poikkeava tilanne, sortuma, tulva, lakko
1 § Lain tavoite
Tämän lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti.
2 § Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden velvollisuudesta: 1) ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia; 2) varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa; 3) rajoittaa onnettomuuksien seurauksia; 4) rakentaa ja ylläpitää väestönsuojia; 5) osallistua pelastustoiminnan tehtäviin ja väestönsuojelukoulutukseen.
4 § Huolellisuusvelvollisuus
Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuudenehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Kun kylätalolla tai muussa kokoontumispaikassa järjestetään tilaisuus tai tapahtuma, pelastussuunnitelma on laadittava!
Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tiedoksi alueen pelastusviranomaiselle, eli paikalliselle pelastuslaitokselle. Pelastusviranomaisen tulee tarvittaessa ilmoittaa sille toimitetusta suunnitelmasta poliisille ja ensihoidosta vastaavalle terveysviranomaiselle.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä yleisötilaisuuksista ja tapahtumista, joihin on laadittava yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Voit tutustua tarkemmin pelastuslainsäädäntöön Finlexin sivujen kautta.
Tutustu: Media:Pelastussuunnitelma.pdf
Lisätietoja aiheesta SPEKinsivuilta
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Tämä pätee oivallisesti myös oman kylän turvallisuustyössä. Turvallisuuden vuosikello on käyttökelpoinen ja pitkäjänteinen työkalu tähän työhön.
Vuosikello on vuoden kuluessa kylällä tapahtuvan turvallisuustyön toimintojen aikataulu. Sen avulla voi nähdä koko vuoden tapahtumat kokonaisuutena ja sitä on helppo vuoden aikana tarkentaa. Mikäli vuosikello toteutetaan myös sähköisenä, on sitä helppo muokata ja se on nähtävänä kylän omilla nettisivuilla reaaliaikaisesti päivitettynä.
Vuosikelloon merkitään kuukaudet ja jokaisen kuukauden kohdalle kirjataan kaikki ne turvallisuutta edistävät tehtävät ja tapahtumat, jotka ovat jo alkuvuodesta tiedossa. Vuosikelloon merkitään myös ne tahot, jotka ovat vastuussa kunkin tapahtuman toteuttamisessa.
Vuosikellon avulla ehkäistään turvallisuustyön kasautuminen vain tietylle ajanjaksolle ja vain tiettyjen henkilöiden toteuttamana. Vuosikello voi toimia myös yleisenä kylän tapahtumakalenterina ja auttaa samalla myös vuosikertomuksen tekemisessä.
Vuosikello voi toimia myös yleisenä kylän tapahtumakalenterina ja auttaa samalla vuosikertomuksen tekemisessä
Viranomaisten turvallisuustyöhön kunnissa sisältyy pelastaminen, auttaminen, valistaminen ja neuvominen. Kunnilla on laissa ja asetuksissa määrättyjen poikkeusolojen tehtävien lisäksi kuunneltava asukkaita ja otettava kylä- ja turvallisuussuunnitelmat huomioon kuntasuunnittelussa.
Järjestöjen, mm. kyläyhdistysten- ja toimikuntien roolina on tarjota kunnan asukkaille erilaisia toiminnan ja kansalaisvaikuttamisen kanavia, tapahtumia, tilaisuuksia ja muita aktiviteetteja, jotka lisäävät oman kunnan asukkaiden osallisuutta ja hyvinvointia.
Parhaimmillaan yhteinen turvallisuussuunnittelu antaa työkaluja sekä kylien asukkaille ja kuntien päättäjille!
Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan aitoa ja avointa vuoropuhelua, tapaamisia, sopimuksia ja ennen kaikkea selkeää tietoa siitä, mikä taho kantaa vastuun kustakin toimenpiteestä. Kyläläisten aktiivisuutta tarvitaan, ei ainoastaan ”ylhäältä annettuja” viranomaisohjeita. Pelkästään viranomaisohjaukseen perustuva yksipuolinen turvallisuustyö passivoi kyläläisiä, eikä työ kanna hedelmää. Parhaimmillaan viranomaisyhteistyö vähentää riskejä ja tuo kylien turvallisuustyön näkyväksi kaikille toimijoille.
Kylillä järjestetään paljon erilaisia tapahtumia ja yhteishenki sekä talkootyö ovat voimissaan. Näissä tapahtumissa viranomaisten läsnäolo on koettu hyväksi ja tietoa kunnan toimintatavoista saadaan asukkaiden käyttöön. Syntyy luonnollista vuoropuhelua ja tieto lisääntyy puolin ja toisin.
Kylällä toimivan kyläyhdistyksen tai toimikunnan on kuitenkin tehtävä yhteinen päätös siitä, miten viranomaisyhteistyötä juuri omalla kylällä aiotaan kehittää ja millä keinoilla pyritään vaikuttamaan kylää koskeviin asioihin.
Muistathan, että viranomaiset tekevät työtään kansalaisten hyväksi. Voit aina tarpeen vaatiessa ottaa yhteyttä paikalliseen pelastuslaitokseen tai poliisiin!
Alla olevan linkin takaa löydät Paikallisen turvallisuussuunnitelu -oppaan:
Tiedosto:Paikallinen turvallisuussuunnittelu -opas.pdf
Selaa aiheeseen liittyviä sivuja: