Turvallinen kylä – hyvinvoivat kyläläiset

Miten kylä voi olla tulevaisuuteen luottava, hyvinvoiva ja turvallinen?

On erityisen arvokasta koettaa nähdä myös myönteiset asiat ja mahdollisuudet kylillä!

Ihmiskunnalla on muutamia perustunteita, jotka kulttuurista riippumatta tunnistamme toistemme kasvoista. Yksi niistä on pelko, jonka hyvin läheinen kaima on turvattomuus. Yleensä turvattomuuden tunne syntyy, kun lähitulevaisuuden tapahtumat ovat ennustamattomia tai epävarmoja tai vaikeasti ymmärrettäviä.

Yleensä työssä – myös vapaaehtoistyössä kylän toiminnassa – tuntuu turvalliselta, kun vallitsee sujuvat työ- ja toimintatavat ja hyvä työnjako riittävän monen tekijän kesken.

Turvaa tuo, kun vastuut ja oikeudet tiedostetaan – myös luottamustoimiin liittyvät - ja toimitaan yhteisten pelisääntöjen mukaan, parhaansa yrittäen ja aina hyvien käytöstapojen mukaisesti. Turvallisuutta tuo myös, että uskalletaan tarttua epäkohtiin ja pidetään kylän yhdistystoiminta riittävän haasteellisena. Tästä huolimatta olisi toiminnan pysyttävä käytännönläheisenä ja hallinnollisesti yksinkertaisena; ei paperinmakuisena vaan ihmisläheisenä.

Hyvin tärkeä tekijä turvallisuudessa on toiminnan vakaa taloudellinen pohja. Varainhankinnan kannalta on jaksettava olla luova ja myös uudistuskykyinen; jos jäädään pihistelemään ja tuleen makaamaan, nakerretaan väistämättä yhdistyksen tulopohjaa.

Maaseudun ja kylien haasteita

• Raju rakennemuutos koskettanut rajusti: yrittäjyys-, työllisyysasiat
• Maatilojen lukumäärä vähenee ja koko kasvaa; verkko yhteistyön ja palvelujen tarjonnan näkökulmasta liian harva ja alueellisesti keskittynyt
• Julkisten palvelujen keskittäminen; palvelut tarjolla kaukana
• Asiakkuuksien priorisointi (ICT ym. eivät palvele maaseutua, kun toiminta ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa)
• Ikääntyvien korkea osuus, huoltosuhde, palveluntuottajien puute
• Kokoontumistilat, peruskorjaukset, ylläpito
• Lainsäädäntö, tulkinnat (ALV, EVL)
• Vastuunkanto / Vapaaehtoistoiminta
• Yleishyödyllisuus, sitoutumisaste
• Kulkuyhteydet, energian- ja tiedonsiirtoverkot rappeutuvat

Lähteet:

Pikkarainen Marjatta, toiminnanjohtaja MKN, projektipäällikkö Apuva –hanke

Pekkarinen Sirpa, Keski-Suomen kyläasiamies: Kylätoimijan puheenvuoro.

Kuha Rauno, MTT. Maaseutu ja maaseudun elinkeinot - tuoretta tutkimustietoa tilanteesta. Esitys perustuu Lapin maatiloille tehtyyn tutkimukseen.

Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari 16.-17.2.2011, Joensuu

Aina ei kivaa eikä niin vapaaehtoistakaan!

Vapaaehtoistyötä tekevät ovat tutkitusti muita onnellisempia, eli parhaimmillaan vapaaehtoistyö on hyvinvoinnin ja innostuksen lähde!

Vaikka innostava yhdistystoiminta on kylän hyvinvoinnin tärkeä rakennuskappale, ei yhdistystoiminta ole aina ruusuilla tanssimista saati vapaaehtoista. Jos vapaaehtoistyötä joutuu tekemään pakotettuna tai vihaisena tai esimerkiksi kohtuuttomalta tuntuvien yhdistyksen talouspaineiden alla, voi vapaaehtoistyökin kuluttaa loppuun voimavarat.

Tätä tunnetilaansa on tärkeää itse kunkin rehellisesti tutkiskella: on osoitettu, että jatkuvien vahingollisten tunteiden uhka terveydelle – ja erityisesti sydänterveydelle – on samaa luokkaa kuin esimerkiksi täydellisen liikkumattomuuden. Kannattaako sellaista polkua kulkea?

Vuorovaikutus ja verkostot

Vapaaehtoistyön tekeminen pahoilla mielin voi olla myrkkyä myös yhteisölle. Tunteet nimittäin tarttuvat, ja kaikkein herkimmin kielteiset tunteet. Ihmisen ajattelutapa menee yhtä jalkaa hänen tunneilmastonsa kanssa, ja mikäpä muukaan silloin kyytipoikana tarttuu kuin ”mitä se hyvejää” –ajattelu – ja kenties koko kylään!? Ihmisissä on geeneihin ja elämänkokemuksiin liittyen luontaisia eroja kyvyssä ajatella myönteisesti, mutta aina – jokainen meistä – voi edes yrittää ajatella asiois-ta myönteisemmin.

”Emme aina voi valita, mitä meille tapahtuu, mutta aina voimme valita, miten suhtaudumme asioihin.”

Ajattelunmuutosta kannattaa ainakin kokeilla! On kuin luonnonlaki, että innostuminen luo onnistumista – ja päinvastoin. Onnistumiset luovat turvallisuutta ja luottamusta: asiat tuntuvat olevan hallinnassa ja ne tuntuvat omilta, jolloin jokainen meistä voi ja haluaa vaikuttaa kylän elämään. Kun tässä työssä jokainen muistaa peiliin katsomisen ja kuuntelemisen taidot, on paljon tärkeitä työvälineitä kasassa matkalla kohti hyvinvoivaa kylää.

Luottamus

Luottamus tulevaisuuteen liittyy usein kylän toimeliaisuuteen ja sitä kautta koettuun elinvoimaan. Kylien turvallisuutta tutkittaessa on huomattu, että toimivat maatilat luovat turvallisuuden tunnetta kylille.

Tämä liittyy mm. konekannan ja huoltovarmuuden kautta tulevaan avun mahdollisuuteen hätätilanteissa sekä maatilojen luomaan pysyvään asutukseen. Kaiken kaikkiaan maatilat ovat yli-sukupolvisen jatkuvuuden symboli maaseudulla.

Olemassa oleva yrittäjyys on hyvä lähtökohta, mutta muuttoliike tuo myös uusia yhteyksiä, ja oma-varaisen elämän arvostus on nouseva trendi. Asuminen maalla on tutkitusti yhä useamman nuoren suomalaisen tavoite. Tietoverkoista voi rakentua sellaisia tulevaisuuden turvaverkkoja, joiden sisältöjä ja mahdollisuuksia myös yrittäjyyden synnyttämiseksi emme osaa vielä edes arvailla.

Toimivat ihmissuhteet

Luottamus tulevaisuuteen voi kylillä lähteä myös sen hyvän tunnistamisesta, mikä meillä on toinen toisestamme.

Syrjäkylien hyvinvointierot muihin seutuihin ovat tilastollisilla mittareilla suuremmat kuin asukkaiden itse arvioimina. Hyvinvointia huokuvat sanat kuten onnellisuus tai elämänlaatu ovat näissä ihmisten omissa arvioissa painavasti mukana! Maaseutuun myös sitoudutaan asuinympäristönä; tässä on mukana arvo pitää huolta edellisistä sukupolvista.

Naapuriapu ja toisista huolehtiminen on maaseudulla vahvaa mutta ei itsestäänselvyys. Jokaisen meistä on hyvä pysähtyä ajattelemaan, mitä eri yhteyksissä esillä oleva varhaisen välittämisen termi voisi kylän arjessa merkitä. Siinä on kysymys asennemuutoksesta ja sen tunnustamisesta, että kuka tahansa meistä voi uupua. Usein negatiivisten ajatusten kierre yleensä myönteisellä ihmisellä on tästä hälytysmerkki. Erityinen vaara uupua on usein kohtuuttoman työmäärän kanssa kamppailevilla maatalousyrittäjillä.

Jos huolestut lähimmäisestäsi, ota asia puheeksi vaikka kysymällä ”Mitä sinulle kuuluu?”. Jos tuntuu vaikealta, kerro omista havainnoistasi vaikka sanoin ”Minusta näyttää että…?”. Ole avoin mutta hyvin hienotunteinen, ja kunnioita asioiden eteenpäin viemisessä aina vastapuolen omaa tahtoa: ilman hänen lupaansa et voi toimia tai etsiä muuta apua, ellei kyse ole suorastaan hengenvaarasta tai lasten turvallisuudesta. Jos sovitte avun tavoittelusta jonkun toisen tahon kautta, älä kuitenkaan jätä asiaa sen varaan: varmista myöhemmin, että apua on saatu. Kuka tahansa meistä voi olla arjen tukihenkilö tai avun tarvitsija.

Olemme jokainen hyvinvoivan ja turvallisen kylän korvaamaton rakennuspalikka!

Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja

Maaseudun tukihenkilöverkko

Toimintaa hallinnoi MTLH ry, mutta takana on laaja joukko järjestöjä ja toimijoita, kuten Maa- ja kotitalousnaiset, MTK, Mela, STM, diakoniatyö.

Vanhusten yksinäisyys on suuri ongelma. Tukihenkilöstä voivat muutkin kuin maatalousyrittäjät saada luottamuksellisen keskustelukumppanin sekä rinnalla kulkijan hankalan tai mieltä askarruttavan elämäntilanteen yli. Soitto riittää!

Tutustu Maaseudun tukiverkkoon tästä

Naapuriapurinki – opas kyläauttajille –julkaisu Tutustu: Media: naapuriopas.pdf

www.tukinet.net – Apua kriisitilanteisiin verkosta

Varhaisen välittämisen malli on rakennettu maatalousyrittäjien auttamiseen, mutta toimii kaikessa auttamisessa!

Jokaisen on hyvä pohtia jo etukäteen, miten toivoo itseään kohdeltavan, jos sairaus tai taloudelliset vaikeudet tai elämäntilanne tai äkillinen kriisi vievät voimat niin, ettei itse jaksa hakea apua.

Havaintojen tekeminen. Ahdistuneisuus, aloitekyvyttömyys, negatiivisten ajatusten kierre, ulkoisen olemuksen muutokset, kiputilat, talousongelmat, alkoholi, ihmissuhdeongelmat.

Puheeksi ottaminen. Mitä sinulle kuuluu? Kuinka jaksat? Minusta näyttää, että….? Avoimuus, hienotunteisuus, omista havainnoista puhuminen!

Toimenpiteistä sopiminen. Mitä sinä voit tehdä? Mitä minä voin tehdä? Aikatauluja on hyvä asettaa. Voi laittaa asioita paperillekin. Toimiminen aina vain autettavan luvalla. (Ellei kyse hengenvaarasta.)

Seuranta. Varmistetaan, että apua on saatu.

Mela on julkaissut Varhaisen välittämisen oppaan: Tutustu: Media: varhaisen_valittamisen_malli_2014.pdf

Jos taivas putoaa – toimintaohje kriisitilanteessa –julkaisu

Antaa ohjeet ja aikataulutuksen tilanteen johtamiseen, jos äkillinen kriisi yllättää, esimerkkeinä: lähiomaisen kuolemantapaus, tapaturma, avioero, tulipalo. Toimintaohje on rakennettu maatilojen tarpeisiin, mutta toimii muussakin auttamisessa

Tutustu: Media: toimintaohje_kriisitilanteessa.pdf

Kesäasukkaan turvallisuusvinkit

Osoitemerkintä

Avun perille löytäminen on yksi tärkeimmistä asioista hätäpuhelun lisäksi. Osoitemerkintä edesauttaa onnetto muuden hoitoa. Avun perille tulo saattaa katketa kerrostalossa lukitulle alaovelle, mökkitiellä puomiin tai puutteellisiin osoitemerkintöihin; niihin merkkeihin, jotka ovat siellä puskan takana. Näkyvä ja selkeä osoitemerkintä auttaa avun perille ja samalla omat vieraat löytävät perille. Puutteellisen osoitemerkinnän johdosta pihassa saattaa pyöriä ulkopuolisia etsiessään toista, yhtä huonosti merkittyä vierailupaikkaa.

Mökkiläinen voi tulostaa tai mökkiläiselle voi viedä lahjaksi sijaintitietolomakkeen, jonka avulla hätäkeskus (soitettaessa numeroon 112) pystyy paikantamaan kohteen ja sitä kautta ohjaamaan avun perille. Sijaintitietolomakkeessa on valmiina koordinaatit ja muut tarvittavat tiedot avun hälyttämiseen. Lomakkeen voi laminoida tai kehystää eteisen seinälle, jolloin ohje on helposti käytettävissä. Ohjeen avulla myös vieraat pystyvät hälyttämään apua oikeaan paikkaan.

Ensiapu

Ensiapuvälineet on hyvä tarkastaa kesän kynnyksellä. Laastari, desinfiointiaine ja monet muut tarvikkeet kuuluvat mökin varusteisiin. Samalla voi tarkastaa auton ensiapuvälineet. Ulkona liikkuvan on hyvä huomioida metsän asukkien varalta lääkkeet, joilla esimerkiksi ampiaisen pistoon saa ensiapua. Lompakkoon voi laittaa laastarin, joka saattaa pelastaa tilanteen niin kauppareissulla, veneillessä kuin pyöräretkellä.

Tulipalo

Alkusammutuskaluston tulee olla helposti saatavilla ja käytettävissä. Tulipalon sytyttyä alkusammutus voi pe lastaa pahemmilta tuhoilta. Alkusammutuskalustona toimivat tarkastettu käsisammutin ja sankoruisku. Puutarhaletkua voi käyttää, kunhan letkua on riittävästi käytössä. Myös hiekalla voi sammuttaa. Rasvapalon sammuttamiseen ei vettä missään olosuhteissa saa käyttää. Kattilan kansi tai sammutuspeite sen sijaan sopivat rasvapalon ja ulkotulien sammuttamiseen. Ulkotulet tulee polttaa valvotusti tukevassa telineessä siten, että tuuli ei niitä kaada tai ohikulkija vaatteitansa sytytä.

Palovaroittimien paristot eivät välttämättä kestä talven yli, joten paristojen tarkastaminen palovaroittimen painikkeesta on tarpeen. Palovaroittimet on hyvä uusia kymmenen vuoden välein tai useammin, koska ne keräävät mm. pölyä ja muita epäpuhtauksia itseensä, jolloin ne voivat toimia virheellisesti tai lakata toimimasta kokonaan. Palovaroitin on oltava mökillä kattoon asennettuna ja sellainen tulee ottaa kaveriksi myös aittaan, jos siellä yövytään. Mikäli valkoinen varoitin ei sovellu sisustukseen, on muotitietoisille olemassa erilaisia designpalovaroittimia. Erityisryhmille löytyy omia malleja.

Grillaus

Kesään kuuluvat ehdottomasti ruuanlaitto ja grillaus. Nestekaasulaitteet on hyvä tarkastaa kesän kynnyksellä ennen käyttöä. Letkut tulee vaihtaa, jos niissä näkyy murtumia. Ennen grillausta tulee ruuanlaitolle katsoa hyvä paikka. Esimerkiksi nestekaasugrilliä voi säilyttää rakennuksen vierellä, mutta sitä tulee käyttää muutaman metrin etäisyydellä rakennuksesta. Aurinkoinen keli on grillaajalle usein se paras. Nestekaasupullot eivät aurinkoa kuitenkaan ihannoi kuten me ihmiset teemme. Propaania sisältävän nestekaasupullon pintalämpötila ei saa nousta yli 40 asteen, sillä nestekaasupullon ylipaineventtiili avautuu pullopaineen nousun johdosta, jonka korkea lämpötila aiheuttaa. Nestekaasupullossa olevat varoitukset kannattaa lukea.

Grillata voi monella tavalla, kuten kertakäyttögrillillä, jonka käytössä kannattaa olla tarkkana. Monen tulipalon syyksi on paljastunut pinnalta kylmä kertakäyttögrilli, jossa käyttäjän tietämättä on edelleen useiden satojen asteiden sisälämpötila. Grilli voi sytyttää tulipalon vielä vuorokauden jälkeen, mikäli se on huolettomasti sammutettu.

Tulisija

Uunin, kiukaan tai muun tulisijan käytössä ei talven jäljiltä saa olla liian innokas. Ensimmäisellä pesällisellä ei saa savustaa itseään ulos tai halkaista piippua. Nuohooja tulee kutsua vuoden välein kylään tai yksityiskäytössä oleviin vapaa-ajan asuntoihin kolmen vuoden välein. Nuohoojaa varten tulee olla turvallinen kulkuyhteys piipulle eli käytännössä kiinteät seinä- ja lapetikkaat. Samalla, kun tarkastaa talotikkaiden kunnon, on hyvä tarkastaa toinen uloskäynti, joka voi olla toteutettu esimerkiksi toisen kerroksen ikkunan kautta. Tuolloin ikkunan edessä ei saa olla sängyn päätyä tai muuta avaamista haittaavaa estettä. Ikkunassa on oltava kiinteät avauskahvat kuten tuuletusikkunoissa on. Lisäksi tarvitaan hätäpoistumistikkaat.

Pitkät välimatkat

Vesi tuo elämyksen kesään, jotkut uivat, toiset veneilevät. Kuumuutta torjutaan erilaisilla virvokkeilla ja välillä pulahdetaan uimaan, joskus suoraan saunasta juosten. Auringonlaskua on mukava katsella ja lintujen laulua kuunnella. On kuitenkin otettava huomioon yksi ikävä kesäasunnon erityispiirre. Avun odottaminen voi välimatkojen johdosta kestää pitkään. Yksilön vastuu korostuu entisestään kesäasunnolla ollessa. Hyvällä valmistautumisella voimme parantaa kesästä nauttimista ja välttää karikot kuten laivan kapteeni välttää ne vesillä.

Tutustu: Tiedosto:Turvatiedote kesapostin artikkeliksi.pdf

Selaa aiheeseen liittyviä sivuja:

• Kylän turvallisuustyö näkyväksi
• Turvallisuuden yhdyshenkilö
• Työvälineitä kylän turvallisuustyöhön
• Paloturvallisuus
• Omatoiminen varautuminen
• Turvallinen kylä – hyvinvoivat kyläläiset
• Turvallisuuskoulutusten ja -tapahtumien järjestäminen