Ero sivun ”Omatoiminen varautuminen” versioiden välillä

Versio 7. joulukuuta 2015 kello 09.40

Omatoiminen varautuminen

Mihin varaudutaan?

Päivittäisiin ja poikkeuksellisiinkin vaaratilanteisiin varautuminen on luonnollista aloittaa jokaisen omista tiedoista ja taidoista sekä asuin- ja työympäristön turvallisuusjärjestelyistä.

Varautumisella pyritään ehkäisemään vaaratilanteita ja huomioidaan normaaliolojen häiriötilanteet ja valmistellaan toimenpiteet poikkeusolojen varalta.

Yksittäiset ihmiset ovat harvaan asutuilla alueilla yhä merkittävämmässä roolissa omatoimisen varautumisen järjestämisessä.

Kylä- ja asukasyhdistys kiinteistön tai liikunta-/ulkoilupaikan haltijana voi toimintansa laajuuden huomioiden tehdä kohteesta omavalvontasuunnitelman, jossa tunnistetaan toimintaa mahdollisesti haittaavat tekijät ja niiden riskialttius sekä tehdä suunnitelmia ennaltaehkäiseviksi tai korjaaviksi toimenpiteiksi.

Myrskyihin varautuminen

Myrskyihin voi ja kannattaa varautua. Ensiapu- ja alkusammutustaidot sekä erilaiset toimintasuunnitelmat parantavat mahdollisuuksia pärjätä hätätilanteissa. Varsinkin kesämökeillä ja syrjäseuduilla jäädään helposti eristyksiin ja ilman nopeaa apua.

Kotiin ja mökille kannattaa varata kotivaraa voimakkaiden ja äkillisten luonnonilmiöiden aiheuttamien sähkökatkojen tai kulkuyhteyksien poikkimenon varalle. Kotivara on joka kodin varmuusvarasto elintarvikkeita, lääkkeitä ja muita välttämättömyystarvikkeita. Veden varastoimiseksi täytyy olla puhtaita, riittävän isoja astioita. Lisäksi on hyvä varmistaa, että yhteydet ulkomaailmaan säilyvät. Kännykkään kannattaa hankkia vara-akku tai esim. veivattava laturi. Paristokäyttöinen radio auttaa pysymään ajan tasalla.

Mikäli varavoimaa tarvitaan välttämättä sähkökatkojen aikana, hanki aggregaatti. Varmista etukäteen sen kytkettävyys ja opettele käyttämään sitä. Myös tarvittavat yhteystiedot esim. kunnan eri palveluihin kannattaa hankkia, jotta turhilta hätäpuheluilta vältyttäisiin. Jos kyseessä kuitenkin on todellinen hätätilanne tai epäilys todellisesta hätätilanteesta, on tällöin ehdottomasti soitettava hätänumeroon 112.

Toimintaohjeita myrskyn varalle

Ennen tilannetta

• Lykkää matkustamista, sillä myrskypuuskat voivat kaataa puita teille tai vaikeuttaa auton ohjattavuutta. Jos autoilu on välttämätöntä, varaa mukaan lämpimät ulkoiluvaatteet, ruokaa ja juomaa.

• Älä lähde vesille.

• Lataa matkapuhelimet, varaa juomavettä ja tarkista taskulampun paristot.

• Kerää pihalta pihakalusteet ja muu irtain tavara, joka voi tuulessa lentäessään aiheuttaa lisävahinkoja. Tarkista myös pihapiirin puiden kunto.

• Sulje ovet ja ikkunat. Tarkista etenkin, että kattoikkunat ja parvekelasitukset ovat kiinni.

• Pidä eläimet sisällä.

• Aja auto autotalliin tai pois puiden läheisyydestä.

• Kytke pois ne sähkölaitteet, joihin pääset käsiksi.

• Tarkista veneiden kiinnitykset.

Tilanteen aikana

• Siirry sisätiloihin tukevaan rakennukseen, pois ikkunoiden läheisyydestä.

• Telttakatokset, kevyet rakennelmat tai ulkorakennukset eivät ole turvallisia.

• Älä yritä korjata omaisuusvahinkoja myrskyn aikana.

• Vältä hissien käyttöä sähkökatkosten varalta.

• Varo kaatuvia puita ja sähkölinjoja.

• Suojaudu ulkona kaatuvilta puilta kivien väliin, kalliojyrkänteen juureen tai ojaan.

• Myrskypuuskat voivat suistaa ajoneuvon kaistaltaan tai kaataa kaksipyöräisen ajoneuvon. Pysäköi auto suojaan etäälle puista ja sähkölinjoista. Varo sivutuulta, jos ajat metsän keskeltä aukealle alueelle.

• Jos olet vesillä, hakeudu lähimpään rantaan, jos se on turvallista. Laske purjeet ja kiinnitä alus.

Tilanteen jälkeen

• Vältä turhaa matkustamista.

• Varo tielle kaatuneita puita. Varoita muita tielläliikkujia tiellä olevista esteistä esimerkiksi varoituskolmiolla.

• Pysy vähintään 20 metrin etäisyydellä vaurioituneista sähkönjohtimista.

• Osittain kaatuneissa tai ristikkäin kaatuneissa puissa voi olla jännityksiä.

• Jos et itse tarvitse apua, auta naapuria.

• Tarkista veneiden kiinnitykset.

• Tarkista rakennuksen kattorakenteet, savuhormit ja ikkunat mahdollisen vaurioitumisen varalta.

• Puhdista tukkeutuneet sadevesijärjestelmät.

Jos sähköt katkeavat

Jos valot sammuvat tai televisio vaikenee, kyse voi olla laiteviasta, sähkökatkosta tai kodin oman sähköverkon viasta. Kokeile ensin, syttyvätkö valot muissa huoneissa ja toimivatko muut kodinkoneet. Varmista sulaketaulusta, että sulakkeet ovat ehjät. Vaihda tarvittaessa palanut sulake uuteen tai nosta vikakatkaisin. Jos koko asunto on pimeä eivätkä mitkään laitteet toimi, pääsulake voi olla palanut.

Katso, onko naapurilla valot. Yleensä huoneistot, lähitalot ja lyhyt kadunpätkäkin kuuluvat samaan sähköverkkoon. Katso siksi, palavatko katuvalot tai sisävalot taloissa hieman kauempana. Jos valot ovat pois sieltäkin, kyseessä on kodin sähköverkkoa laajempi katko.

Ilmoita sähköyhtiölle linjojen vaurioista

Sähköyhtiöt valvovat jakeluverkkoaan ympäri vuorokauden. Siksi sähköyhtiölle ei tarvitse soittaa heti katkoksen alussa ja kertoa, että sähköt ovat poikki. Odota, kunnes vika on korjattu ja sähköt palaavat. Jos kuitenkin näet, että sähkölinjat ovat vaurioituneet tai niiden päälle on kaatunut puu, siitä on hyvä ilmoittaa.

Silloin kun katko tuntuu pitkittyvän, saat sähköyhtiöltä tietoa katkon syystä ja ehkä arvion sen kestosta. Seuraa radion uutisia. Jos vika on asunnon tai talon omassa verkossa eikä se korjaannu sulaketta vaihtamalla, soita ammattiapua. Korjaustöitä ei saa tehdä omin päin.

Käännä kodinkoneet pois päältä

Kodin valot ja sähkölaitteet on hyvä laittaa pois päältä katkon alettua. Ne eivät kuitenkaan toimi sen aikana. Jätä esimerkiksi yksi valaisin päälle kertomaan, milloin sähköt palaavat. Tärkeintä on katkaista virta liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta. Ne voivat aiheuttaa tulipalon, jos ne jäävät päälle sähköjen palauduttua.

Älä koske sähkölinjoihin

Myrskyt kaatavat puita ja heittävät oksia ja muuta roskaa sähkölinjoille. Älä yritä raivata niitä pois. Vaarana on tappava sähköisku. Hyvä nyrkkisääntö on, että mihinkään, mikä koskee sähkölinjoihin, ei saa tarttua. Teille ja pihoille kaatuneita irtopuita ja oksia voi raivata pois, jos ne eivät kosketa sähkölinjoja.

Valot sammuvat, patterivalaisimet toimivat

Valot sammuvat, kun sähköt menevät poikki. Toimiva taskulamppu on korvaamaton apuväline muun valaistuksen hävitessä. Sen valossa liikkuminen on turvallisempaa ja esimerkiksi sulaketaulun tutkiminen helpompaa.

Kaikki kotoa löytyvät paristokäyttöiset valaisimet ovat avuksi. Niitä ovat esimerkiksi magneetilla kiinnitettävät pikkulamput sekä ladattavat sähkölyhdyt. Myös jotkut pyörän lamput on mahdollista irrottaa, ja niitä voi käyttää valaisimina. Uuden tekniikan LED-lamput kuluttavat sähköä vähemmän kuin tavalliset taskulamput, joten paristot kestävät niissä pitempään. Kynttilät antavat huoneeseen valoa ja lämpöä. Turvallisinta on polttaa kynttilöitä palamattomalla alustalla tai laakeassa vadissa, jossa on vettä pohjalla.

Varaudu veden tulon katkeamiseen

Veden tulo lakkaa sähkökatkon aikana joko saman tien tai lähituntien aikana. Monilla paikkakunnilla kaikki veden jakelu perustuu pumppaukseen. Siellä asukkaat saavat vettä, jos vesilaitoksella on varavoimaa. Muilta veden tulo lakkaa heti, kun katko alkaa. Myös omaa kaivoa käyttävien pien-talojen veden tulo lakkaa välittömästi sähkökatkokseen.

Kodeissa, joihin vesi tulee vesitornista, vettä riittää parista tunnista puoleen vuorokauteen käytön mukaan. Ilman sähköä vesitorni ei täyty uudestaan, sillä vesi nostetaan torniin sähköpumpuilla. Myös veden kulku tornista etäällä sijaitseviin kiinteistöihin vaatii pumppaamista. Vaikka vettä tulisikin, sähkön puute lopettaa pian lämpimän veden tulon useimmissa kiinteistöissä.

Veden lämmitys vaatii yleensä sähköä tai kaukolämpöä. Jos vettä tulee, käytä sitä vain välttämättömään. Jos katko kestää yli tunnin, varaa juomavettä puhtaaseen, kannelliseen astiaan. Jos katko pitkittyy, viranomaiset aloittavat veden jakelun. Pidä kotona varalla pullovettä tai juotavaksi valmista mehua.

• Vesihuolto toimii hyvin pitkälti sähkön saatavuuden varassa - järjestelmät, valvonta, pumppaaminen, kuljettaminen, jakaminen

• Vesitornin tyhjeneminen tapahtuu parista tunnista muutamaan vuorokauteen

• Myös taajamien ja niiden ulkopuolisten pienkiinteistöjen vedensaanti sekä lämpimän veden saanti haasteena

• Vesihuoltolaitoksen viettoviemäreissä jätevesi liikkuu ilman sähköä, mutta kuljetus verkostossa vaatii pumppaamista

• Viemäreitä uhkaa sähkökatkoksissa kuivuminen ja tukkeutuminen

• Viemäripumppujen pysähtyessä vaarana ylivuodot maastoon tai muuhun ympäristöön ja ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä

Tutustu: Pahasti poikki - Näin selviät pitkästä sähkökatkosta

Kotivara

Arkipäivä voi yllättää!

Tilanne, jossa esimerkiksi kauppaan ei pääse, voi yllättää monestakin syystä:

• Yksinasuva voi sairastua, eikä kykene ostoksille, tai perheenjäsen sairastuu.

• Yhteiskunta voi haavoittua; tulee lakko, liikenneyhteydet katkeavat tai laaja sähkökatkos häiritsee arkea.

• Voi sattua sellainen onnettomuus, että kaupat joudutaan sulkemaan tai ulos ei voi lähteä.

• Jakeluhäiriö voi estää tavaroiden kuljetuksen kauppoihin tai hankinnat kaupasta.

• Myrsky voi nopeasti sotkea arjen turvalliset rutiinit. Se saattaa tukkia liikenteen pitkäksi aikaa ja katkaista sähköt useaksi päiväksi. Kotivara turvaa viikon ruoat, mutta onko kotona myös vaihtoehto sähkölämmitykselle ja paristoilla toimiva radio?

Vesi on tärkein

Jos vedenjakelu keskeytyy tai vesijohtovesi saastuu, viranomaiset perustavat vedenjakelupisteitä. Onkin tärkeää, että kotoa löytyy kannellisia astioita, joissa vettä voi säilyttää ja kuljettaa. Astioiksi käyvät esimerkiksi puhtaat kannelliset ämpärit tai muoviset mehukanisterit.

Kannattaa huomioida veden tarve, sillä juomavettä ja muita juomia tarvitaan 16 litraa henkeä kohden viikoksi. Lisäksi vettä tarvitaan hygieniaan ja WC:n huuhteluun.

Muut välttämättömyystarvikkeet

• lääkkeet

• erityisruokavalion elintarvikkeet

• tölkinavaaja

• radio ja paristot

• hygieniatarvikkeet

• vaipat yms.

• tuorekelmut, teippi, muovipurkit

• taskulamppu ja paristot

• joditabletit

• kynttilät ja tulitikut

• käteistä rahaa

• lemmikkieläinten tarvikkeet

• Onko kotona vaihtoehto sähkölämmitykselle ja paristoilla toimiva radio?

Tutustu kotivaraan osoitteessa: www.syohyvaa.fi/kotivara

Alla olevien linkkien takaa löydät ladattavat tiedostot, joissa perehdytetään kotivaraan tarkemmin Punaisen Ristin ja SPEKin toimesta. Esimerkkinä Porin Energian kotivara -ohjeistus.

Media:Kotivara_esite.pdf

Media:Kotivara_info.pdf

Media:Pori Energia_kotivara.pdf

Kotivara

Pulma tulee puun takaa. Oletko valmis?

Pienet ja suuret häiriötilanteet tulevat melkein aina yllättäen, ja siksi huomaammekin yhtäkkiä olevamme keskellä pulmaa. On yllättävää, mikä voi mennä pieleen, kun myrsky tai jokin muu häiriö rikkoo kodin perustoiminnan. Kodin ja kesäasuntojen häiriötilanteisiin on järkevää valmistautua jo etukäteen. Miten on sinun kohdallasi, oletko kantanut jo oman kortesi kekoon? Oma-aloitteinen kodin varautuminen mahdollisiin häiriötilanteisiin on lähes kansalaisvelvollisuus, sillä jo pienellä vaivalla ja valmistautumisella voit helpottaa suuresti viranomaisten työtä. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) nettisivuilta löytyy OmavaraX -peli, jossa voit testata, miten olet varautunut ennakkoon mahdollisiin häiriötilanteisiin.

Tutustu: www.huotovarmuus.fi

Koordinaattihaku

Apu tulee ensisijaisesti perille osoitteen perusteella. Kuitenkin on olemassa tapauksia, joissa osoite ei ole selkeä tai sitä ei edes ole, esimerkiksi uimaranta, laavu tai metsästysmaja. Myös metsässä tai vesistöillä retkeillessä reittisuunnitelma on hyvä tehdä etukäteen ja ottaa mukaan reitin karttakoordinaatit. Koordinaattipisteen avulla hätäkeskus voi hälyttää paikalle apua, vaikka tarkkaa osoitetta ei olisikaan mahdollista antaa. Koordinaattihakupalvelu on hätäkeskuksen tarjoama palvelu.

Hätätilanteessa on tärkeintä muistaa hätänumero 112 ja soittaa siihen mahdollisimman nopeasti, jotta apu saadaan pikaisesti paikalle. Hätäpuhelun soittajan on myös hyvä tietää sijaintinsa ja erityisesti vapaa-ajanviettopaikan tarkat osoite- tai koordinaattitiedot. Nämä on syytä selvittää etukäteen, jotta apu osataan ohjata oikeaan paikkaan.

Miten luet kordinaatit soittaessasi hätänumeroon 112?

Koordinaateissa oleva astemerkki tarkoittaa astetta ja yhdellä heittomerkillä (') tarkoitetaan minuutteja. Esimerkiksi WGS84-koordinaatit, N 61°29.099' E 021°47.959', luetaan 61 astetta, 29 piste 099 minuuttia pohjoista leveyttä ja 21 astetta, 47 piste 959 minuuttia itäistä pituutta.

Hae omat koordinaattisi tästä

Alla olevien linkkien takaa löydät Tarkemmat ohjeet koordinaattihausta sekä muokattava pohja hätätilanteessa toimimisen avuksi sekä paikallisen koordinaatti-informaation jakamiseksi:

Media:Koordinaattihaku_esittely.pdf

Media:Koordinaattihaku_info.pdf

Media:Koordinaatti pohja_A4_fin_mv.pdf

Media:Koordinaatti pohja_A4_fin_väri.pdf

Kyberturvallisuus

Tiedosto:Verkossa opas.pdf