Kylätalot tai muut vastaavat kylien ylläpitämät kokoontumistilat ovat tuoneet kylille paljon vireyttä ja yhteishenkeä. Tiloissa järjestetään monenlaisia kursseja, tapahtumia ja kyläläisiä yhdistäviä toimintoja sekä mm. majoitusta.
Vuonna 2011 uudistunut pelastuslaki tuo uusia vaatimuksia kiinteistöjen pelastussuunnitelmien laatimiseen.
Laissa velvoitetaan, että rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:
1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilan-teissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.
Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa.
Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus
1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.
Tietoa pelastussuunnitelman tekemisestä ja erilaisista malleista saat kyläturvallisuus.fi -sivuilta, josta löytyy myös Opas kylien turvallisuustyöhön -julkaisun sähköinen versio. Paikalliset pelastuslaitokset auttavat myös mielellään pelastussuunnitelmien tekemisessä.
Selaa aiheeseen liittyviä sivuja: