Ero sivun ”Työvälineitä kylän turvallisuustyöhön” versioiden välillä

Versio 11. syyskuuta 2019 kello 11.01

Kylän turvallisuuskävely

Turvallisuuskävelytapahtuma on oivallinen ja mukava keino saada kyläläiset yhdessä miettimään omaa paikallista turvallisuutta monesta näkökulmasta. Kävelylle otetaan mukaan eri-ikäisiä kyläläisiä ja kävelyn dokumentoimista varten hankitaan tarvittavat välineet ja kartta, johon kävelyreitti on merkitty.

Turvallisuuskävelyitä on hyvä järjestää sekä päivänvalossa että pimeällä!

Turvallisuuskävely muodostuu vähintään kuudesta tilannevaiheesta:

1) ideointi, tavoitteiden asettelu, suunnittelu ja valmistelu (sis. markkinointi ja kutsut)

2) kokoontuminen, orientaatio eli lähtö-keskustelu ja johdanto tehtävään

3) kävely, havainnointi ja muistiinpanot

4) keskustelu, johto-päätökset ja jatkotoimenpiteistä sopiminen

5) dokumentointi, toimijatahojen päätöksenteko, aloitteiden eteenpäin vieminen ja

6) seuranta ja arviointi.

Asuin- tai toiminta-alueen turvallisuuskävelyjä on hyvä toteuttaa myös eri vuodenaikoina. Kävelyjä tulee suorittaa määräajoin että tulisi seurattua ja arvioitua ovatko korjattaviksi sovitut asiat toteutuneet tai onko ympäristö oleellisesti muuttunut esim. rakentamisen, liikenteen tai kasvillisuuden lisääntymisen vuoksi.

Tutustu: www.turvallisuussuunnittelu.fi Sieltä löydät oppaan turvallisuuskävelyn suorittamiseksi.

Media:Turvallisuuskävely pelastussuunnitelman tueksi.pdf

Media:Turvallisuuskävely tarkistuslista.pdf

Media: Turvallisuuskavely_opas.pdf

Turvallisuuskysely

Kylällä voidaan järjestää turvallisuuskysely, jolloin kyläläisten ääni saadaan laajasti kuuluviin ja vuoropuhelu viranomaisten kanssa onnistumaan luontevasti. Aloite kyselyn toteuttamiseen voi tulla kyläläiseltä, kyläyhdistykseltä tai viranomaisilta kyläläiseltä, kyläyhdistykseltä tai viranomaisilta. Kyselyn tuloksia on pyrittävä hyödyntämään kattavasti kylän turvallisuussuunnittelussa, jotta kaikki osapuolet saadaan motivoitumaan asiasta.

Mikäli kylällä järjestetään turvallisuuskysely, on tärkeää, että kaikki tahot hyödyntävät kyselyn tuloksia kylän ja kunnan turvallisuussuunnittelussa!

Tutustu Kymmenen kysymystä kylälle -ohjeeseen alla olevasta linkistä:

Media:Kymmenen_kysymystä_kylälle.pdf

Omatoiminen palotarkastus

Kyläläiset voivat halutessaan suorittaa myös omatoimisen palotarkastuksen. Omatoiminen palotarkastus on lähinnä oman kohteen tarkastelua palo- ja henkilöturvallisuusasioiden näkökulmasta.

Kotona ja työympäristössä vietetään paljon aikaa, jolloin totumme ympäristöömme siinä määrin, ettemme enää havaitse kaikkia siellä olevia turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Omatoiminen palotarkastus herättelee meitä havainnoimaan toimintaympäristöämme ja löytämään sieltä sekä turvallisuuttamme parantavia tekijöitä että korjattavia puutteita.

Lomakkeen avulla osataan kiinnittää huomiota olennaisimpiin turvallisuuteen vaikuttaviin asioihin.

Tutustu Omatoiminen palotarkastus -malliin alla olevasta linkistä:

Media:Omatoiminen palotarkastus.pdf

Alkusammutuskoulutus

Alkusammutuskoulutuksessa harjoitellaan käsisammuttimen ja sammutuspeitteen käyttöä oikean tulen kanssa. Harjoittelemalla rutiini ja uskallus kasvavat, ja tositilanteessa tulen kuriin saaminen onnistuvat paremmin.

Alkusammutuskoulutuksen (AS1) järjestäminen omalla kylällä on helppoa. Yhteydenotto paikalliselle Pelastuslaitokselle auttaa löytämään oman alueen kouluttajien yhteystiedot.

AS1 antaa perustiedot ja -taidot palonalkujen sammuttamiseen. Koulutus sisältää yhden teoriatunnin ja alkusammutusharjoituksen eli koulutuksen kesto on yhteensä n. kaksi tuntia. Sammutusharjoitus sisältää sammutuspeitteen ja käsisammuttimen käyttöharjoituksia.

Koulutuksen voi järjestää esimerkiksi jonkun muun kylätapahtuman tai vuosikokouksen yhteydessä. Koulutuskustannuksia voi myös jakaa järjestämällä lähikylien kanssa yhteisen koulutuksen.

AS1 -koulutus toteutetaan valtakunnallisen koulutusmallin mukaisesti ja todistukseksi koulutuksen suorittamisesta saat itsellesi alkusammutuskortin. Korttiin kirjataan kurssin päiväys, kortinhaltijan nimi sekä kurssinjohtajan allekirjoitus. Kortti on voimassa viisi vuotta.

Ota yhteyttä oman alueesi pelastuslaitokseen ja sovi alkusammutuskoulutus kylällesi!

Tutustu: www.paloturvallisuus.info

Paloturvallisuusviikko

Paloturvallisuusviikko järjestetään vuosittain marras-joulukuun vaihteessa. Viikon aikana innostetaan innostaa ihmiset ja eri yhteisöt itse parantamaan omaa paloturvallisuuttaan ja saada mukaan ilmoittautuneet ihmiset ja yhteisöt järjestämään oma paloharjoitus, esimerkiksi poistumisharjoitus tai oman kodin paloturvallisuustarkastus.

Tavoitteena on myös tarjota jokaiselle konkreettinen keino parantaa omaa tai läheistensä paloturvallisuutta.

Paloturvallisuusviikon aikana kyläläiset voivat tehdä retken kunnan paloasemalle tai järjestää vaikkapa kylätalolle keskitetty sammuttimien huolto. Myös pohjoismaisena palovaroitinpäivänä (1.12.) voi herättää keskustelua paloturvallisuudesta ja innostaa kyläläisiä ottamaan henkilökohtaisesti vastuuta omasta paloturvallisuudestaan.

Vain toimiva palovaroitin pelastaa ihmishenkiä!

Tutustu: www.paloturvallisuusviikko.fi

Ensiapukoulutus

Kylässä kannattaa järjestää säännöllistä ensiapukoulutusta asukkaille. Kyläturvallisuuden yhdyshenkilö voi selvittää alueelliset palveluntarjoajat. Koulutuksia tarjoavat useat järjestöt ja yritykset.

Ensiapukoulutusta voi tiedustella esimerkiksi Suomen Punaiselta Ristiltä.

Tutustu: www.punainenristi.fi

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset

Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa monia asioita elämässä!

Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. Hyvää mielen terveyttä ovat myös ihmisen kyky luovuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin.

Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöistä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksilön toiminta- ja työkykyä, osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai aiheuttavat kärsimystä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta. Läheisten tuella on suuri merkitys häiriön hallinnassa pysymisessä ja henkilön kuntoutumisprosessissa.

Mielenterveysseura järjestää ensiapukoulutuksia tilauskoulutuksena.

Tutustu: www.mielenterveysseura.fi

Sähköt poikki – kuinka varautua kotona?

Marttaliitto, MPK, Palokuntanaiset, Maa- ja kotitalousnaiset ja Suomen Punainen risti yhteistyökumppaneineen järjestävät myös varautumiskoulutuksia alueillaan.

Koulutustilaisuuksien tavoitteena on antaa tietoa, kuinka varautua paremmin esimerkiksi pitkäkestoiseen sähkökatkoon. Tällöin avainsanoina ovat omatoimisuus ja omavaraisuus. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on enemmän kuin perinteinen kotivara. Siihen kuuluu myös erilaisia käytännön taitoja, kuten ruokailun järjestäminen ilman sähköä ja juoksevaa vettä.

Omatoiminen varautuminen on myös huolehtimista omasta jaksamisesta sekä toisista välittämistä!

Tutustu: Martat, MPK

Naapuriapuringin perustaminen

Kyläyhteisöissä on aitoa välittämistä ja kiinnostusta toisten arkista hyvinvointia kohtaan!

Kannattaa myös harkita varsinaisen naapuriapuringin perustamista, jossa asioista on sovittu etukäteen. Yleensä tiedetään keitä kylässä asuu, mitä työtä ihmiset tekevät ja minkälaista elämänvaihetta naapurit suurin piirtein elävät.

Pienessä yhteisössä ihminen tulee nähdyksi arkiaskareineen ja liikkeineen, myös silloin kun kohtaa elämässään haasteita. Samassa yhteisössä eläminen mahdollistaa paremmin avun tarpeen havaitsemisen ja siihen reagoimisen.

Tutustu: Naapuriapurinki - opas kyläauttajille

Esteettömyyskartoitus

Kylälle voidaan halutessa tilata esteettömyyskartoittaja tai itse tehdä kylällä esteettömyyskysely. Tämä saattaa tulla kyseeseen etenkin, jos alueella asuu paljon ikäihmisiä.

Esteettömyyskartoitus-menetelmällä selvitetään fyysisen ympäristön esteettömyys. Ihmisillä on hyvin erilaisia tarpeita liikkuessaan ja toimiessaan rakennetussa ympäristössä. Kun ympäristö ei vastaa näihin kaikkiin tarpeisiin syntyy liikkumiselle tai toiminnalle esteitä. Invalidiliiton puhelinneuvonnasta voit tiedustella esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä numerosta 0200-1234.

Tutustu: www.invalidiliitto.fi

www.esteeton.fi

ympäristöministeriön Ikäkoti kuntoon -kampanjan kotisivut

Hyviä käytäntöjä

"Turvalliset ja elinvoimaiset kylät" Sisäministeriön julkaisu30/2014

Järjestöt kylässä -hanke Lapissa

Hankkeessa on yhdessä kyläyhdistysten eri viranomaisten sekä muiden järjestöjen kanssa järjestetty kylien turvallisuusillat ja -päivät, joissa on kartoitettu kylän vaaran paikkoja, opeteltu alkusammutusta, elvytystä ja hätäilmoituksen tekemistä ja työstetty kylien omia turvallisuussuunnitelmia. Tilaisuudet ovat lisänneet kyläläisten valmiuksia toimia yllättävissä tilanteissa!

Lisäksi on järjestetty erilaisia harjoitus- ja koulutustapahtumia, joissa lisätty vapaaehtoisten toimintaryhmien valmiuksia toimia erilaissa auttamistilanteissa, esimerkiksi henkisessä tuessa, GPS:n käytössä ja hätäensiavussa.

Ikääntyneille kehitetty ja suunnattu Turvallisesti kotona -harjoituspäivä antaa tietoa kodin turvallisuuteen liittyvistä asioista, apuvälineistä ja lisää ikäihmisten valmiuksia toimia esimerkiksi sairaskohtauksen sattuessa tai kaatumistilanteissa.

Hankkeessa tuotettuun turvakorttiin on painettu ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen. Korttiin kirjoitetaan asunnon tai mökin osoite sekä paikan koordinaatit, jotta apu saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan paikkaan.

Kouvolan voimarinki – järjestöjen välistä yhteistyötä

Kouvolassa on haettu yhteistyömuotoja ja tavoiteltu sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan viemistä kylätasolle.

Voimarinki on järjestänyt Mielenterveyden ensiapukoulutuksia yhdistys- ja kylätoimijoille. Koulutuksen sisältö räätälöidään erityisesti näille kohderyhmille sopivaksi. Toiminnassa kiinnitetään huomiota omaan jaksamiseen, mutta myös toisen ihmisen kohtaamiseen erilaisissa tilanteissa.

Kylien turvayhteyshenkilöiksi nimettävät saavat monipuolista opastusta ja tukea tehtäväänsä.

Voimarinki muodostaa laajan osaajajoukon turvaverkon, jossa jokaisen tietämykselle on käyttöä.

Vapepan käyttö ja Häti-vihko

Oulun ja Lapin piirien alueilla on tuotettu Vapepa:n hälytystiedostoa, Häti-vihkoa, mihin on koottu kaikki alueen hälytysryhmien yhteystiedot kunnittain sekä yleistä tietoa eri auttamisorganisaatioista.

Häti-vihkoa on jaettu laajasti eri järjestöjen ja viranomaisten käyttöön, esimerkiksi pelastuslaitoksille, poliisille, sosiaali- ja terveystoimelle ja terveyskeskuksiin.

Vihkoa päivitetään vuosittain ajantasaisilla tiedoilla.

Turvallisuuteen liittyvää koulutusmateriaalia ladattavaksi

Turvallisuusbingo:

Media:Turvallisuusbingo_info.pdf

Media:Turvallisuusbingo.pdf

Nopan heitto -tietopeli:

Media:Nopan heitto_info.pdf

Media:Nopan heitto_kysymykset.pdf

Nopeustesti:

Media:Nopeustesti_info.pdf

Media:Nopeustesti_kilpailuohje.pdf

Osaa auttaa, osaa pelastaa -taitorata:

Media:Osaa auttaa osaa pelastaa-taitorata_info.pdf

Media:Osaa auttaa osaa pelastaa-taitorata_rastit.pdf

Pieniä tekoja -karkkikampanja:

Media:Pienet teot_info.pdf

Media:Pieniä tekoja.pdf

Arjen turva -puuhakirja lapsille:

Tiedosto:Arjen turva puuhakirja.pdf

Turvahuone - löydä tilasta turvallisuuteen liittyviä epäkohtia

Tiedosto:Turvahuone info.pdf

Tiedosto:Turvahuone esimerkkejä turvallisuusriskeistä.pdf

Tiedosto:Turvahuone vastauslomake.pdf

Varautuen turvallisempaa kotona ja kylässä -hankkeen materiaaleja

Varautuen turvallisempaa kotona ja kylässä -hanke vuosina 2016-2019 oli Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Etelä-Savon pelastuslaitosten yhteishanke asumisturvallisuuden parantamiseksi.

Ohessa hankkeen aikana tuotettua materiaalia käytettäväksi.

Media:Toimintamalliehdotuskylakouluille.pdf