VPK-toiminta
Palokuntatoimintaa kehittää ja koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), joka on palo-, pelastus- ja väestönsuojelualan valtakunnallinen keskusjärjestö.
Palokunnat
Suomen pelastustoimen järjestelmän olennainen osa ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilöstöön perustuvat sopimuspalokunnat. Palokuntalaiset osallistuvat pelastustehtäviin hälytyksen tullessa. He huolehtivat osaltaan onnettomuuksien ehkäisemisestä ja vahinkojen rajoittamisesta. Maassamme on 709 sopimuspalokuntaa ja noin 13 400 hälytyskelpoista sopimuspalokuntalaista.
Hälytystehtävien lisäksi palokuntatoimintaan kuuluvat viikkoharjoitukset, joissa tehdään suunnitelmien mukaisia, koulutusta kertaavia ja osaamista ylläpitäviä harjoituksia. Myös liikunta, turvallisuusviestintä ja erilaiset koulutukset ovat osa toimintaa.
Lähes poikkeuksetta palokunnat ovat yhdistyksiä, jotka tarjoavat toimintaa myös muillekin kuin hälytystoiminnasta kiinnostuneille. Toiminnan muotoja ovat myös nuoriso-, nais-, veteraani- ja soittokuntatoiminta. Kaikkiaan palokuntalaisia on noin 33 000, joista noin 3000 on palokuntanaisia ja noin 7000 palokuntanuoria. Kokonaisluvussa ovat mukana myös veteraanit ja soittokuntalaiset. Lähimmän vapaaehtoisen palokunnan löydät Haka-palokuntarekisterin kautta.
Oman palokunnan perustamisesta on hyvä esimerkki Jänkäsalon kylästä. Lappeenrannan uutisissa julkaistu esimerkki kertoo Jänkäsalon kylän oman palokunnan perustamisesta. Löydät lehtijutun kyläturvallisuus.fi-sivuilta.
Palokuntanuorisotoiminta
Vapaaehtoisten ja sopimuspalokuntien nuoriso-osastoissa järjestetään harrastustoimintaa 7-17 -vuotiaille tai 10-17 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Jokainen nuorisotoimintaan osallistuva saa valmiuksia ja taitoja toimia arkielämän yllättävissä tilanteissa. Viikkoharjoituksissa opetellaan palomiestaitoja, kuten alkusammutusta, ensiapua, hälyttämistä ja muita hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Muutakin hauskaa tehdään; harrastetaan urheilua ja käydään tutustumiskäynneillä, osallistutaan leireille ja erilaisiin kilpailuihin. VPK tarjoaa harrastajille varusteet, kuten kypärän ja haalarit. Harjoituksissa on aina mukana turvallisia aikuisia, jotka ovat VPK:n aktiivijäseniä.
Yksi suurimmista toimintamuodoista on palokuntaleirit. Lapset ja nuoret osallistuvat vuosittain järjestettäville palokuntaleireille ja suorittavat palokuntanuorten koulutusjärjestelmän mukaisia kursseja sekä mittaavat osaamistaan taitomerkkikokeissa. Joka neljäs vuosi järjestetään kansainvälinen suurleiri, joka kerää palokuntanuoria eri puolilta Suomea ja maailmaa oppimaan ja pitämään hauskaa.
16–17-vuotiaat voivat myös osallistua kykyjensä ja taitojensa mukaan hälytysosaston toimintaan, ja osa palokuntanuorista liittyykin täysi-ikäisinä hälytysosastoon. Sopimuspalokunnat tekevät tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Monilla paikkakunnilla nuoriso-osastot ovat osa pelastuslaitosta.
Palokuntanaistoiminta
Myös palokuntanaiset toimivat viranomaisten apuna pelastustilanteissa. He toimivat kouluttajina esimerkiksi kouluissa ja järjestöissä. Palokuntanaistyö on monipuolista, turvallisuutta edistävää vapaaehtoistoimintaa. He opastavat ja neuvovat esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, eri laitoksissa ja toisten järjestöjen kursseilla. Neuvonnassa korostetaan etenkin kodin turvallisuutta. Muita neuvonnan aiheita ovat esimerkiksi turvallinen tulen käsittely, tapaturmien ehkäisy ja hätäilmoituksen tekeminen. Palokuntanaistyö omassa naisosastossa on upea harrastus kaikille palokunnasta ja arkiturvallisuudesta kiinnostuneille naisille.
Palokuntien veteraanitoiminta
Veteraanit pitävät yllä palokunnan toimintaa ja avustavat muita osastoja. Veteraanit järjestävät esimerkiksi talkoita, avustavat varainhankinnassa, huoltavat kalustoa, neuvovat lapsia ja nuoria ja huolehtivat lumitöistä ja vastaavista tehtävistä. Palokuntaveteraanit ovat myös tärkeitä palokuntien leiritoiminnan tukihenkilöitä. "Leirimummut ja -papat" välittävät perinteitä, avustavat erilaisissa tehtävissä ja antavat tukea ja turvaa pienemmille. "Palopappoja" ja "palomummuja" voi tavata myös esim. lukemassa pienille turvallisuusaiheisia satuja.
Näin perustat palokunnan kylälle:
1.Pitää olla tahtoa ja paloa
2.Palokunta perustetaan kuin mikä tahansa yhdistys
3.Perustajina on oltava vähintään kolme yli 15-vuotiasta luonnollista henkilöä
4.Järjestetään perustava kokous, jossa päätetään perustaa yhdistys ja hyväksytään sen nimi sekä säännöt. Kokouksessa määritellään myös, miten yhdistykseen voi liittyä. Laaditaan yhdistyksen perustamiskirja.
5.Perustamiskokouksen jälkeen järjestetään yhdistyksen ensimmäinen varsinainen kokous, jossa valitaan yhdistykselle hallitus ja tehdään muut henkilövalinnat.
Selaa aiheeseen liittyviä sivuja: